Nukkuminen ja sen tarkoitus

Oletko koskaan miettinyt, että miksi meidän pitää nukkua. Eikö nukkuminen ole hukkaan heitettyä aikaa? Yhteen aikaan lehdissä kirjoitettiin ihan vakavissaan, että unta voi oppia vähentämään, ja oikeasti pärjäisimme parilla tunnillakin. No nykyään onneksi tiedämme paremmin.

Kaikki ihmiset nukkuvat. Myös eläimet nukkuvat. Jopa linnut ja kalat nukkuvat. Ihmisen unta on tutkittu pitkään, ja myös eläinten unta on tutkittu. Tiedämme siis, että uni on elintärkeää kaikille. Ihminen – niin kuin eläinkin – sairastuu ja kuolee lopulta, jos ei saa ollenkaan unta. Siis oikeasti yhtään tippaa pitempään aikaan.

Yhteen aikaan lehdissä väitettiin, että aivot oppivat unessa. Suositeltiin jopa kuuntelemaan oppikirjoja nukkuessa. Kuulokkeet korville ja nukkumaan! Sekin tiedetään nyt vääräksi uskoksi. Itsekin taisin kokeilla sitä opiskeluaikoina…

Nukkumisella on monia tehtäviä ja suuri osa niistä voi olla vielä keksimättä. Paljon jo tiedetäänkin. En rasita sinua tieteellisellä selostuksella, vaan kerron lyhyesti ne todennäköisesti tärkeimmät ja tunnetuimmat seikat, joiden vuoksi tarvitsemme unta.

Nukkuminen

Kun olet hereillä, aivosi tietysti toimivat monella tapaa. Elimistö täytyy pitää käynnissä. Ohjausta tarvitaan liikuntaan, ruuansulatukseen, kuulemiseen, näkemiseen ja tuntemiseen. Kehon lämpötila ja sokeriaineenvaihdunta tarvitsevat ohjausta. Tietysti sisäelimemme huolehtivat kaikesta tästä omalta osaltaan.

Aivosi myös käsittelevät kaikkea sitä aistitulvaa mitä ympärilläsi on. Siis ääniä, hajuja, makuja, kaikkea mitä tapahtuu ja mitä tunteita sinussa liikkuu. Aivojesi monet miljardit hermosolut käyvät keskenään jatkuvaa viestittelyä. Päivän aikana eteen tulevat uudet, opitut ja koetut asiat ja kokemukset käsitellään.

Tähän kaikkeen aivosi tarvitsevat paljon energiaa. Aivoilla on niin paljon tehtäviä, etteivät ne voi eivätkä ehdi tehdä kaikkea päivällä hereillä ollessamme. Osa aivojen tehtävistä onkin ajoitettu tapahtumaan yöllä, kun nukumme.

Nukkuminen tekee hyvää päälle

Nukkuminen tekee tietysti hyvää kehollesi, mutta tärkeintä se on aivoillesi. Aivot vaativat unta selviytyäkseen, mutta aivot itse eivät silti nuku sillä tavalla, että olisivat pois pelistä. Itse asiassa, kun sinä nukut, aivoissasi tapahtuu koko ajan.

Aivosi ahkeroivat unessa kuitenkin eri tavalla kuin hereillä ollessa. Koska ulkopuolelta ei nyt tule aistitulvaa, aivosi voivat kaikessa rauhassa järjestellä asioita, siivota ja tankata energiaa seuraavaa päivää varten.

Nukkuessasi aivojesi nestekierto tehostuu ja aivoista huuhtoutuu pois kuona-aineita. Tarpeettomia hermosoluyhteyksiä siivotaan pois ja uusia rakennetaan. Siis kunnon remontti on käynnissä pääsi sisällä, kun olet unessa. Ilman tätä kaikkea aivomme rappeutuisivat paljon nopeammin.

Aivosi kertaavat ja vahvistavat päivän aikana tullutta tietoa. Uusia, opittuja asioita järjestellään ja painetaan syvemmälle muistiin. Uutta yhdistetään vanhaan niin, että saadaan loogisia kokonaisuuksia. Uni onkin muistin toiminnoille oleellinen asia.

Kun nukut, niin elimistösi palautuu ja hermoston toiminta tasapainottuu. Joitain toimintoja ns. ajetaan alas, jotta elimet saisivat lepoa. Vastustuskyky aktivoituu, ja uni vaikuttaa myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin.

Kun nukut, niin ainakin tätä siitä seuraa:

  • Aivosi puhdistuvat kuona-aineista
  • Stressinsietokykysi paranee
  • Keräät voimia seuraavaan päivään
  • Vastustuskykysi sairauksia vastaan paranee
  • Painat mieleen uusia asioita ja taitoja
  • Aineenvaihduntasi pysyy kunnossa
  • Tunteesi pysyvät paremmin tasapainossa
  • Hormonitoimintasi pysyy paremmin tasapainossa
  • Elimistösi elpyy

Aivojesi energiavarastot eivät riitä pitkään

Aivoissasi tapahtuu unessa hyvin paljon. Kaikkea tapahtuvaa ei vielä edes ymmärretä. Eikä sitä, miksi kaikkea tapahtuu ja mihin kaikki vaikuttaa. Mitä enemmän aivoja ja unta tutkitaan, sitä enemmän tutkijat saavat uutta tietoa. Tiedämme nyt esimerkiksi, että jos aivosolulta loppuu energia kokonaan, se kuolee.

Myös aivot, kuten muukin elimistö, käyttää energianlähteenään pääasiassa hiilihydraatteja. Hiilihydraattia saadaan ravinnosta. Hiilihydraatit pilkkoutuvat elimistössämme glukoosiksi. Glukoosi varastoituu kehoomme glykogeenin muodossa. Nämä varastot täyttyvät tehokkaimmin nukkuessamme.

Jos aivosolusi joutuvat olemaan hyvin pitkään aktiivisia, niiltä käy energia vähiin. Mitä enemmän aivosolusi kuluttavat energiaa, sitä enemmän aivoihisi alkaa kertyä adenosiini-nimistä ainetta. Se on yksi monista välittäjäaineista, jotka osallistuvat unen säätelyyn. Sitä on kaikissa soluissamme ja sillä on monta tehtävää. Väsyttävän adenosiinin saa pois aivoistaan vain nukkumalla.

Monien tutkimusten mukaan liian vähäinen tai huonolaatuinen uni onkin muistisairauksien yksi riskitekijä. Samoin on todettu olevan jatkuvan unilääkkeitten käytön kanssa. Ilmeisesti juuri nuo aivoihin kertyvät kuona-aineet ovat tässä merkittävänä syynä.

nukkuminen 2

Tunteetkin tarvitsevat unta

Hyvä uni pitää yllä hyvää mielialaa. Kun nukut, mielesi käsittelee tunteita ja tietoa, joita valveilla ollessa on ollut. Alitajunnallasi on nyt aikaa toimia rauhassa. Uni myös palauttaa havaintokykysi ja vireystilasi.

Ei turhaan sanota, että uni paras lääke on. Uni auttaa, kun olet sairas, koska unessa vastustuskyky paranee. Suru ja murheet helpottuvat, jos saat hyvin nukuttua. Alitajuntasi hoitaa myös sinun mieltäsi.

Lue täältä unettomuuden syistä ja hoitokeinoista.

Kuten jo totesin, unen aikana tapahtuu oppimista. Ei niin, että nukkuessa voisi oppia, mutta päivällä opittu painuu syvemmälle mieleen. Aivosi suorittavat arkistointia unen aikana. Tietojen muistiin painuminen on tehokkainta alkuyöstä ja vastaavasti uusien taitojen painuminen muistiin tapahtuu parhaiten loppuyöstä.

Ihanaa ja lohdullista on se, että aivot ovat jatkuvasti muokkautuva elin. Aivosi mukautuvat, muuntuvat ja korjautuvat koko elämäsi ajan. Uusia hermoyhteyksiä muodostuu vielä vanhempanakin. Tämä uusiutuminen vaatii kuitenkin sitä, että saat nukuttua riittävästi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *