Miten uni muuttuu iän myötä?

Uni ei ole samanlaista syntymästä vanhuuteen. Tarvittava unen määrä vaihtelee, samoin kuin unen rakenne. Pienen lapsen uni ei ole samanlaista rakenteeltaan kuin vanhan ihmisen. Usein ajatellaan, että unen tarve vähenee vanhemmiten, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Pieni lapsi nukkuu paljon ja on syytäkin, sillä kehittyvät aivot vaativat unta. Unen yksi tehtävähän on rakentaa aivoihin uusia synapseja ja siivota pois tarpeettomia. Pienen lapsen aivot ovat vasta rakennusvaiheessa, joten unta tarvitaan paljon.

Lapsella on myös joka päivä paljon uutta opittavaa. Lapsen motoriset kyvyt vasta kehittyvät. Myöhemmin tulee vielä opeteltavaksi puhe, ympäristön tunnistaminen ja moni moni muu asia. Unen aikana erittyy kasvuhormonia, jota erityisesti lapsena tarvitaan paljon.

Riittävä uni on tärkeää myös lapsen tunne-elämän kannalta. Unessa lapsi voi käsitellä päivän aikana esiin nousseita tunteita ja pelkoja. Uni antaa myös vastustuskykyä ja parantaa keskittymiskykyä.

Alle kouluikäinen lapsi nukkuu noin puolet vuorokaudesta. Tietysti yksilöllistä vaihtelua on suuntaan ja toiseen. Noin kuuden vuoden ikäisenä unen tarve alkaa vähentyä niin, että noin kymmenenvuotias lapsi nukkuu keskimäärin kymmenen tuntia vuorokaudessa.

Lapsi tarvitsee säännöllisen vuorokausirytmin, hyvät iltarutiinit ja nukkumisrauhan. Lapsenkaan iltatoimiin ei pitäisi kuulua kännykän selailua tai jännittävän elokuvan katsomista televisiosta. Jos lapsi pelkää pimeää, pieni yövalo on hyvä ratkaisu.

nukkuva vauva

Teini-iässä unirytmi siirtyy

Murrosiässä unta tarvitaan noin 9-10 tuntia yössä. Ilmeisesti hormonaalisista syistä unirytmi myös muuttuu myöhäisemmäksi. Ainakin melatoniinin eritys alkaa myöhemmin kuin lapsuudessa. Nuoret eivät siis valvo huvikseen, vaan heidän vuorokausirytminsä on siirtynyt parikin tuntia myöhäisemmäksi. Siksi he myös nukkuvat aamulla pitempään.

Mediassa on paljon puhuttu viime vuosina, että koulujen alkamista pitäisi siirtää myöhemmäksi, sillä useimmille nuorille koulujen alkaminen aamukahdeksalta on tuskan takana. Myös monet asiantuntijat suosittelevat tätä, mutta ainakin toistaiseksi koulut alkavat aikaisin aamulla.

Nuoren uni myös kevenee ja siinä on enemmän REM-unta. (Lue enemmän unen vaiheista täältä.) Nuorikin tarvitsee unen aikana erittyvää kasvuhormonia. Lisäksi uuden oppiminen ja vaihteleva tunne-elämä tarvitsevat tuekseen hyvää unta.

Nuoren unensaantia haittaavat usein ympäristön vaatimukset ja monet mielenkiinnon kohteet. Pitää olla kavereitten kanssa, seurata sosiaalista mediaa ja tehdä kaikkea jännää. Onkin todettu, että erityisesti ns. älylaitteet ovat osasyy nuorten unen vähyyteen.

Teini-ikäisen kiukkuisuus ei välttämättä ole pelkkää murrosiän kapinaa, vaan yhtenä tekijänä on liian vähäinen uni. Kun ei malteta mennä nukkumaan, ja aamulla taas ei saa nukkua tarpeeksi pitkään, syntyy väistämättä univelkaa.

Nuorella, kuten vanhemmillakin, univelka tuntuu ärtyisyytenä, levottomuutena, aloitekyvyttömyytenä ja päätäkin voi särkeä. Nuoren kanssa kannattaa keskustella unen tehtävistä ja univajeen haitoista. Nuorellakin voi unettomuuteen liittyä joko syynä tai seurauksena masennusta, joten uneen kannattaa panostaa.

teininukkuu

Aikuisena stressi on suurin haitta unelle

Vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä nuoren unen tarve asettuu siihen keskimääräiseen noin 7,5 tuntiin. Pojilla vähän myöhemmin kuin tytöillä. Silloin uni on myös rakenteeltaan aikuisen ihmisen unta. Unen tarve on yksilöllistä, osaksi perinnöllistäkin, mutta se ei enää juuri muutu.

Monet opiskelijatkin kamppailevat univaikeuksiensa kanssa. Opiskelu on stressaavaa tenttipaineineen, lisäksi opiskelijaelämän iloiset puolet vaativat veronsa. Univelkaa kertyy helposti. Jos vielä käy töissä opiskelujen ohella, elämä on todella vaativaa.

Aikuisen ihmisen unen tarve on siis melko vakio. Toki elämäntavat sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet voivat vaikuttaa siihen ajoittain. Samoin merkittävät elämänmuutokset ja stressi. Monilla työikäisillä uni jää vähäiseksi juuri stressin vuoksi.

Keski-iässä tulevat monet vaivat

Unen rakenne alkaa muuttua vanhemmiten. Keski-iässä uni alkaa keventyä ja ihminen herää herkemmin. Alkaa myös tulla erilaisia vaivoja, kuten uniapneaa ylipainon seurauksena. Myös monet muut sairaudet ja kolotukset heikentävät unen laatua.

Jos kärsii kaamosoireista, oireet voivat pahentua iän myötä, on THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen todennut. Kaamosoireilla tarkoitetaan vuoden pimeän ajan uniongelmia, joihin liittyy usein makeanhimoa ja masennusta.

Ikä voi tosin tuoda myös helpotusta nukkumiseen. Joillakin kaamosoireet voivat helpottaa. Elämä voi myös alkaa tasaantua ja kiireet vähenevät, kun ruuhkavuodet ovat takana. Opinnot on suoritettu ja uraputken huippu alkaa olla saavutettu.

Samat asiat voivat saada aikaan masennusta. Elämä alkaakin tuntua tyhjältä ja sitä tuntee itsensä tarpeettomaksi. Tyypillistä on ajattelu: ”Tässäkö tämä nyt oli?” Joillakin voi alkaa olla ongelmia alkoholin käytön kanssa ja monesti liikuntakin vähenee.

Ikä voi siis tuoda tullessaan niin hyviä kuin huonojakin puolia. Joillakin uniongelmat pahenevat tai vasta alkavat. Joillakin uniongelmat helpottuvat elämän tasaantuessa ja velvoitteiden vähentyessä.

unimuuttuu

Vanhempana unen rakenne rikkoontuu

Unen tarve ei vähene vanhemmiten. Mutta sen rakenne muuttuu. Syvän unen määrä vähenee, samoin REM-unen määrä. Kevyen unen määrä vastaavasti lisääntyy. Kevyestä unesta herää herkemmin ja uni muuttuu näin katkonaisemmaksi.

Melatoniinin eritys vähenee iän myötä, joka sekin vaikuttaa nukkumiseen. Kortisolin tuotanto taas lisääntyy, joka nostaa vireystilaa. Yleensä unirytmi aikaistuu vanhemmiten. Tulee tarve mennä aikaisemmin nukkumaan, ja vastaavasti herääminen tapahtuu jo aamuyöllä.

Jopa iltavirkuilla tahtoo unirytmi muuttua aamuvirkumpaan suuntaan, kun ikää tulee tarpeeksi. Monet valittavat sitä, että heräävät liian aikaisin, mutta eivät huomaa nukkuvansa päiväunia, joka on sitten yöunista pois.

Koska REM-unen määrä vähenee, se tarkoittaa sitä, että uusien asioitten oppiminen hidastuu. Sinänsä oppimiselle ei ole mitään estettä, vaikka se tapahtuukin hitaammin. Ikääntymiseen kuuluva lähimuistin heikkeneminen alkaa vasta joskus 75 ikävuoden jälkeen.

Erilaiset sairaudetkin lisääntyvät iän myötä, samoin monet kivut. Usein myös vessassa käynnit lisääntyvät. Miehillä eturauhasen liikakasvu aiheuttaa helposti tihentyvää tarvetta käydä pissalla. Monet lääkkeetkin vaikuttavat uneen. Uniongelmaisen kannattaakin puhua lääkärinsä kanssa mahdollisista lääkkeiden vaikutuksista.

Usein vuorokausirytmi muuttuu epäsäännöllisemmäksi. Kun päivällä ei ole tarpeeksi aktiviteettia, tulee torkuttua päiväunia. Liikkuminen onkin ikäihmisille tärkeää paitsi yleisen kunnon niin myös unen kannalta. Tarpeeksi väsynyt nukahtaa helpommin ja uni on yhtenäisempää.

Huono tai riittämätön uni jättää aivoihimme kuona-aineita. Näiden aineiden kertymistä on epäilty yhdeksi syyksi dementiasairauksiin. Unta ei kuitenkaan pitäisi hankkia unilääkkeillä. Vanhemmilla ihmisillä unilääkkeiden käytöstä on usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Paitsi että niiden epäillään lisäävän muistisairauksia, ne altistavat kaatumiselle, kun yöllä lähdetään vessaan.

Unen rakenteen muutokset ikääntyneillä tapahtuvat kuitenkin yksilöllisesti. Miehillä rakenne muuttuu enemmän, mutta naiset kuitenkin valittavat unihäiriöitään enemmän. Kaikki me vanhenemme, ja on hyvä tietää, että unen keventyminen ja pilkkoontuminen kuuluvat nekin ikääntymiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *