Info

Tietoa minusta

Olen Johanna ja olen ollut erittäin huono nukkuja lapsesta asti. Nukuin huonosti lapsena, teini-iässä, pienten lasten äitinä, työssä käyvänä ison perheen äitinä, keski-ikäisenä, vaihdevuosissa ja vielä niitten jälkeenkin. Silti olen yhä elossa! Nyt elän hyvää keski-iän tai kypsän elämän elämää. Miten sen sitten haluaakin ilmaista. Vanha en tietenkään ole!

Minulla on onni tehdä työtä, joka on minulle ja arvomaailmalleni tärkeää. Ja kaiken lisäksi työajat sopivat tällaiselle rankasti aamu-unisellekin kohtalaisen hyvin. Lapseni ovat jo kauan sitten lähteneet elämään omaa elämäänsä. Puolison (ja koirien) kanssa asustamme nyt maaseudun rauhassa. Mikä sopii huonouniselle mainiosti.

Elämäni on ollut hyvin vaihtelevaa. Olen vuosien mittaan asunut monessa kaupungissa ja tehnyt työtä monella alalla, ja myös yrittäjänä. Monenlaista vastoinkäymistäkin on ollut. En ole välttynyt menetyksiltä tai sairauksilta. On ollut myös suuria onnen aikoja ja paljon ihanaa. Kaikessa on kuitenkin aina ollut mukana tämä nukkumisen vaikeus.

Tiedän myös miltä tuntuu nukkua hyvin. Olen saanut kokea autuaan syviä unia, joista herää koko keho energiaa täynnä ja pää kirkkaana. Valitettavasti se onnistuu vain silloin tällöin, mikä on pitkälti omaa syytäni. Tunnustan etten itsekään aina noudata oppeja, joita jaan. Tiedän kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta miten se onkin niin vaikeaa aina noudattaa sääntöjä…

Olen oppinut hyväksymään omat erityispiirteeni, ja se jo auttaa paljon. Sanomani onkin, että unettomanakin voi elää. Ja jaksaa elää päivän kerrallaan vaikka väsyttää. Itsensä ja herkkyytensä pitää tuntea ja tunnustaa. Eikä pidä antaa periksi! Tilannetta voi varmasti myös parantaa. Jos on tahtoa, on keinoja.

Unettomien yhdistys

unettomien yhdistys

Jo 1990-luvulla olin mukana perustamassa Potilasjärjestö Unettomat ry:tä. Olin sen puheenjohtajakin monta vuotta, aina yhdistyksen lopettamiseen saakka.

Unettomien yhdistys sai paljon huomiota mediassa. Unettomuudesta puhuminen oli jotenkin uutta siihen aikaan. Itse olin monessa televisio-ohjelmassa keskustelemassa näistä asioista. Minua myös haastateltiin moniin lehtiin. Jonkinlainen ”huippu” oli koko aukeaman juttu 7 päivää -lehdessä otsikolla ”Johanna valvoo viikkoja”. Huh.

Yhdistyksemme lanseerasi 90-luvulla Univiikon, josta tehtiin rekisteröity tavaramerkki. Ensimmäisinä vuosina Univiikolla sain antaa useita radiohaastatteluja päivittäin. Kun Uniliitto ry perustettiin, sovittiin, että Univiikko -nimike tulee sen hallintaan. Viikko on valtakunnallinen teemaviikko, jota vietetään edelleen syksyisin, kun kelloja käännetään talviaikaan.

Tuon yhdistyksen toiminnan aikana perehdyin laajasti uniasioihin lukuisilla asiantuntijoiden luennoilla ja alan kirjallisuudella. Tein monenlaista yhteistyötä eri tahojen kanssa näiden asioiden parissa. Olen myös luennoinut unettomuudesta niin opiskelijoille, vanhuksille kuin lääkäreillekin – nimenomaan kokemusasiantuntijana.

Kirja unettomuudesta

me unettomat kirja

Kauan sitten tein kysely- ja haastattelututkimuksen, jonka pohjalta syntyi kirja Me unettomat – tositarinoita valvotuista vuosista. (Silloisella nimelläni Johanna Moisio) Kirja saattaa vielä löytyä jostain kirjastosta. Vaikka tuosta on paljon aikaa kulunut, perusasiat eivät näytä juuri muuttuneen. Kirjan sisältöä tulen varmaan hyödyntämään näillä sivuillakin.

Miksi tämä blogi?

Olin joskus erittäin aktiivinen näitten uniasioitten parissa. Hankin todella paljon tietoa kaikista unihäiriöistä ja nukkumiseen liittyvistä seikoista. Sitten muut asiat elämässä veivät mukanaa, ja nämä uniasiat jäivät taustalle. (Vaikka unettomuuteni ei jäänytkään.) Aikoinaan kun olin tullut kaapista ulos unettomuuteni kanssa, sain osakseni myös naljailua ja naureskelua. Niinpä lakkasin puhumasta siitä.

Mutta sitten tapahtui jotain kummallista.

Olin suunnitellut pitkään blogin aloittamista. Ei suinkaan unettomuudesta, vaan ihan jostain muusta asiasta. Sitten tapasin sattumalta ihmisiä, jotka alkoivat puhua kanssani unettomuuteen liittyvistä asioista. Lyhyen ajan sisällä törmäsin moniin eri henkilöihin, jotka ottivat esiin uniasiat ja muistivat minut menneisyydestä.

Ja siitä se sitten lähti! Yhtäkkiä tajusin, että tämä aihe on se, mistä minun tulee kirjoittaa. Näitä asioita ei vieläkään tunneta tarpeeksi, vaikka nyt niistä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Kirjojakin aiheesta on ilmestynyt jo melko monta. Silti ihmiset kaipaavat edelleen tietoa ja vertaistukea uniongelmissaan. Ja siinä minä voin olla avuksi nimenomaan kokemusasiantuntijana.

Toivottavasti tästä blogista on sinulle iloa ja tukea. Tervetuloa mukaan mielenkiintoisten asioitten pariin!

 

Sivustossa käytetyt kuvat ovat suurelta osin omiani, ja ne on merkitty nimikirjaimilla JV. Niitä ei ole lupa kopioida eikä käyttää. Muut kuvat ovat kuvapankkikuvia.

Voit halutessasi ottaa minuun yhteyttä alla olevalla lomakkeella.