Bruksismi haittaa unta ja rikkoo hampaat

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkin

Bruksismi, eli hampaiden narskuttaminen tai yhteen pureminen, on tapa, jota monet tekevät sekä päivällä että yöllä. Yleensä enemmän yöllä unen aikana. Lievempien oireiden lisäksi se voi aiheuttaa jopa purentaelimistön kudosvaurioita. Tässä artikkelissa kerron bruksismin syistä ja sen aiheuttamista ongelmista. Lopuksi annan muutamia ohjeita, joilla vaivoja voi helpottaa.

Öisin tapahtuva hampaiden narskuttelu on monella tapaa haitallista. Voit pilata sillä paitsi omasi, myös vieressä nukkuvan kumppanin unen. Laaja ja ahkera narskuttelu voi aiheuttaa kovaa ja ikävän kuuloista ääntä. Itsekin saattaa herätä puremisen aiheuttamaan kipuun.

Minä olen kova puremaan hampaitani. Yhden hampaan olen purrut halki ja usein hampaani aristavat. Myös poskessani on limakalvomuutoksia puremisesta johtuen. Leukalihakseni ovat rasittuneet ja nivelet kipeät. Kärsin usein päänsärystä ja herään joskus yöllä siihen, kun puren hampaita yhteen sellaisella voimalla, että teräskin painuisi kasaan.

Bruksismi on tahdosta riippumatonta purentalihasten käyttöä, jota ohjaa keskushermosto. Nykytiedon mukaan se on vahvasti perinnöllistä ja myös hyvin yleistä lieväasteisena. Hankalaa bruksismia esiintyy noin 5-10 prosentilla aikuisista. Toki sitä on todettu myös lapsilla. Kaikki eivät itse edes tiedä pureskelevansa hampaitaan.

Bruksismia on todettu kaikissa unen vaiheissa, eniten kuitenkin REM -unessa, eli silloin kun näemme eniten unia. Useimmiten voimakas pureminen kestää 5-15 sekuntia kerrallaan. Puremiskohtausten esiintymistiheys ja niissä käytetty lihasvoima vaihtelevat suuresti. (Aikakauskirja Duodecim)

Bruksismi johtuu pitkälti stressistä

Aikaisemmin lääkärit ajattelivat bruksismin johtuvan purentaongelmista, mutta siitä ei ole saatu selvää näyttöä. Myöhemmin tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että bruksismi on keskushermostoperäistä. Sen vuoksi stressi onkin suurin syy siihen, että ihminen alkaa pureskella hampaitaan.

Tämän voi helposti huomata päivälläkin. Stressaavissa tilanteissa bruksaaja alkaa usein kiristellä leukaperiään ja purra hampaita yhteen ihan huomaamattaan. Jotkut purevat hampaitaan, kun ajavat autoa. Stressaavissa elämänvaiheissa monet purevat unissaan hampaitaan, vaikka eivät sitä normaalisti tekisikään.

Muita syitä hampaiden narskuttelulle ja yhteen puremiselle on myös havaittu. Kovin selviä tulokset eivät ole, ja tietysti eri ihmiset reagoivat eri tavoin. Kuitenkin tupakointi, runsas kahvin juonti ja runsas alkoholin nauttiminen voivat lisätä ongelmaa. Jatkuva purukumin pureskelu rasittaa purentalihaksiasi ja voi olla syynä hampaiden pureskeluun.

On myös epäilty, että suun kuivuminen olisi yksi syy. Samoin kuin uniapnea ja refluksitauti, jossa vatsan hapanta sisältöä nousee ylös. Jotkin lääkkeet, samoin kuin uniapneakin, voivat aiheuttaa tai lisätä bruksismia. Taustalla voi myös olla ahdistuneisuutta.

Vaikka bruksismi on geneettistä, sitä lisäävät

  • Stressi
  • Tupakointi
  • Runsas kofeiinin saanti
  • Runsas alkoholin käyttö
  • Jatkuva purukumin käyttö
  • Liian kuiva suu
  • Uniapnea
  • Refluksitauti
  • Jännittyneisyys
  • Ahdistuneisuusbruksismi

Pienestä vaivasta paljon haittoja

Bruksismi on siitä ikävä tapa, että sillä on monia, selkeitä ja ikäviä haittavaikutuksia. Jatkuva ja voimakas bruksismi vahingoittaa tietysti hampaita. Hampaiden kiilteet kuluvat, voi tulla hiushalkeamia ja paikat voivat murentua. Ja kovalla voimalla pureminen tekee myös hampaat kipeiksi niin, että jopa syöminen voi olla kivuliasta.

Jatkuva pureminen voi tuntua ja näkyä myös suun limakalvoilla. Kieli voi tulla kipeäksi ja siihen voi tulla haavaumia. Poskien limakalvoille voi myös tulla haavaumia, kudosmuutoksia ja kulumia.

Suun lisäksi bruksismi aiheuttaa ongelmia purentalihaksissa. Se voi myös aiheuttaa jopa alaleuan lihasten liikehäiriöitä. Lihasten liikarasitus voi aiheuttaa kipuja ja erilaisia tuntemuksia kasvoissa, kaulassa ja hartioissa. Ja näiden kaikkien lihasten jännitystilat taas aiheuttavat muita ongelmia.

Bruksismin katsotaankin olevan yhtenä tekijänä tai syynä korvakipuihin, tinnitukseen (eli korvien soimiseen) ja korvien lukkiutumisen tunteeseen. Voi myös tulla äänihäiriöitä, palan tunnetta kurkussa tai huimauksen tunnetta. Leukanivelet voivat tuntua väsyneeltä. Leuat voivat myös lukkiutua, tuntua puutuneelta tai leukanivelet lonksuvat ja rahisevat.

Yksi ikävä seuraus hampaiden pureskelusta on päänsärky. Jos heräät öisin päänsärkyyn, yhtenä syynä voi olla bruksismi. Öinen hampaiden pureskelu aiheuttaa yleensä päänsärkyä yöllä tai aamulla, kun päivisin tapahtuva pureskelu saa pään särkemään illalla. Päänsäryn taustalla voi muutenkin olla stressi, jota bruksismi sitten vielä pahentaa.

Bruksismin aiheuttama päänsärky on tyypiltään jännityspäänsärkyä. Se ei yleensä aiheuta migreeniä, vaan migreenin syyt ovat tavallisesti muualla. Toki jatkuva jännityspäänsärky voi laukaista myös migreenikohtauksen siihen taipuvaisilla henkilöillä.

Hammaslääkäri huomaa yleensä hampaista, onko niitä pureskeltu. Tosin jos bruksismi on vain leukalihasten kiristelyä, se ei välttämättä näy hampaissa. Pitkään kestänyt pureskelu kuitenkin vaurioittaa aina hampaita, ja se on selkeästi ammattilaisen nähtävissä.

Helpotusta hampaille

Geneettisenä ja keskushermostoperäisenä vaivana bruksismi on hankalasti parannettavissa. Hammaslääkärit ovat yritettäneet hoitaa sitä hampaiden purentaa muuttamalla, mutta ilmeisesti siitä ei ole saatu kuitenkaan selkeää apua. Hammaslääkäri voi tehdä pientä tasapainotusta hiomalla hampaita niin, että kipeimmin yhteen osuvat kohdat madaltuvat ja kivut helpottuvat.

On myös kokeiltu botuliinipistoksia jännittyneisiin leukalihaksiin annettuna, mutta tulokset eivät ole pysyviä. Botuliinilla on myös haittavaikutuksensa leuan alueelle annettuna. Se voi vaikeuttaa mm. nielemistä. Tästäkin kokeilusta ollaan ilmeisesti luopumassa.

Kaikkein tavallisin ja helpoin keino on purentakiskojen hankkiminen. Toki on muistettava, että purentakisko ei paranna bruksismia eikä estä pureskelua, mutta se suojaa hampaita. Se saattaa myös auttaa purentalihaksia rentoutumaan. Sen vuoksi hammaslääkärit suosittelevat purentakiskoa.

Purentakisko on muovinen, ylähampaisiin yön ajaksi laitettava levy. Se ei ole millään kiinni ja muistuttaa lähinnä urheilijoiden käyttämiä hammassuojia. Purentakisko tuntuu ensin hankalalta, mutta siihen tottuu. Kiskoa voikin pitää myös päivällä, jos niin haluaa. Julkisilla paikoilla en sitä kuitenkaan käyttäisi…

Edullinen keino on tilata purentasuoja netistä. Tämä on hyvä keino vaikkapa kokeilla miltä sellaisen pitäminen tuntuisi. Narskuttelu.fi myy purentasuojaa, joka muotoillaan kuuman veden avulla omiin hampaisiin sopiviksi. Pakkauksessa on kaksi purentasuojaa, mutta yhtä kerrallaan kuitenkin käytetään. Eli vain ylähampaissa. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset suoraan tuotteeseen. *

Jos sinulla on mahdollisuus käyttää enemmän rahaa suojan hankintaan, oma hammaslääkärisi voi tehdä sellaisen sinulle juuri sinun hampaittesi mallin mukaan. Muotit otetaan sekä ylä- että alahampaista, jotta purenta saadaan osumaan oikein. Samalla hammaslääkäri voi tutkia purennan muutenkin, ettei siinä ole isoja ongelmia. Hyvä hammaslääkäri tutkii myös leukaniveltesi toiminnan ja lihasten kunnon.

Koska purentasuoja vaatii useamman käynnin hammaslääkärillä ja muottien teon, tulee sille tietysti kustannuksiakin jonkin verran. Suoja kuitenkin yleensä kestää pitkään (jos et pure sitärikki), ja sitä voidaan hioa uudestaan paremmin istuvaksi, jos vaikka purentaan tulee muutoksia vuosien mittaan.

Alkuun purentasuoja voi aiheuttaa hampaiden kipeytymistä. Varsinkin aamulla hampaat ovat aristavat. Suojan käytön jatkuessa hampaat tottuvat siihen ja kiputuntemukset häviävät. Tai hampaat aristavat enää hieman ja vain hetken aikaa aamulla, kun suojan ottaa pois.

Monet lapset pureskelevat hampaitaan unissaan, ja usein tämä menee ohi, kun hampaat ovat kasvaneet. Lapsillekin voidaan kuitenkin tehdä pehmeät purentasuojat, jotka eivät ole kehittyville hampaille haitaksi.

bruksismi

Bruksismin lääkehoito

Kuten aikaisemmin jo totesin, bruksismia on hoidettu botuliinipistoksilla. Jos tilanne on vaikea ja lihakset ovat täysin jumissa, on botuliini tehokkain keino lamata lihasjännitys. Sillä on kuitenkin haittavaikutuksensa. Eikä sen teho kestä kovin pitkään, joten pistoksia joudutaan antamaan yhä uudelleen. Myöskään hoidon vaikutuksista pitkällä aikavälillä ei ole tietoa.

Jos leukalihakset ja -nivelet ovat kipeytyneet jatkuvasta puremisesta, voidaan käyttää tavallisia tulehduskipulääkkeitä. Kipu sinänsä lisää lihasjännitystä, joten kipulääkitys voi olla paikallaan. Koska kipu johtuu lihasjännityksestä, voidaan kokeilla myös lihaksia rentouttavaa lääkitystä.

Jos bruksismi on jatkuvaa ja ankaraa, voidaan kokeilla, onko iltaisin otettavasta pienestä määrästä lihaksia rentouttavasta lääkkeestä apua. Se voi helpottaa nukkumista, jos lääke muuten sopii. Jotkut saavat tällaisesta lääkityksestä apua, toiset eivät.

Vaikean bruksismin hoitoon on kokeiltu myös masennus- ja ahdistuslääkkeitä. Niistä ei ilmeisesti ole saatu juurikaan apua. Tietysti jos taustalla on ahdistusta niin silloin siihen sopiva lääkitys voi olla avuksi.

Bruksismin lääkkeettömiä hoitokeinoja

Kuten jo totesin, bruksismia ei oikeastaan voi parantaa. Se voi silti olla ohi menevä vaiva. Ja jossakin määrin sitä voi kuitenkin vähentää. Bruksismin aiheuttamiin vaivoihin voi silti saada apua monenlaisin konstein.

Koska bruksismi on suurelta osin stressin aiheuttamaa, apua saa tietysti stressin hallinnasta ja erilaisista rentoutumiskeinoista. Taas täytyy todeta, että liikunta helpottaa stressiä. Siitä on siis apua tässäkin vaivassa. Kuten myös erilaisilla rentoutumistekniikoilla.

Katso tästä neljä keinoa kehon rentouttamiseen.

Purentalihaksia voi rentouttaa hieronnalla. Osa hierojista ja suuhygienisteista on perehtynyt tähän erityislajiin. Hieronnassa käsitellään posket suun sisäpuolelta, sekä muutenkin kasvojen ja kaulan lihaksistoa. Tällaisella hieronnalla voidaan auttaa myös pään- ja niskan kiputiloissa. Kannattaa kysyä hierojalta, onko hän perehtynyt tähän lajiin. Kuka tahansa ei osaa tehdä tätä oikein.

Itsekin voi tietysti hieroa varovasti leukojaan ja poskiaan. Lämpöhaude auttaa jännitykseen ja kylmähaude kipuun. Leuka-, kaula- ja niskalihaksiaan voi opetella rentouttamaan erilaisilla harjoituksilla. Lihasrentoutus auttaa bruksismin tuomiin kipuihin, mutta voi helpottaa myös itse bruksismia.

Helppo keino rentouttaa leuka: Istu ryhdikkäästi ja aita suu kevyesti kiinni. Paina kieltä kevyesti kitalakea vasten ja anna leuan lihasten rentoutua. Tunne sitten miten alaleuka laskeutuu alas niin, että ylä- ja alahampaiden väli kasvaa. Tätä harjoitusta voit tehdä missä ja milloin vain.

Vielä toinen helppo kikka vaikka tietokoneen tai television ääreen. Jos sinulla on tapana purra hampaita päiväsaikaan, kokeile seuraavaa: Laita jokin pehmeä esine (kumin pala tai viinipullon korkki) hampaittesi väliin. Se estää pureskelun.

Voit myös kokeilla leukajumppaa, kasvojumppaa tai muita pään alueen lihasten ja lihaskalvojen rentoutuskeinoja, joita netti ja erityisesti YouTube on pullollaan. Jotkut saavat hyvää rentoutusta myös intialaisesta päähieronnasta.

Bruksaajan muistilista

  • Vältä stressiä
  • Älä jauha purukumia
  • Vähennä kahvin juontia
  • Pureskele ruokaa molemmilla puolilla
  • Opettele rentouttamaan leukasi
  • Käytä purentakiskoja
  • Hoida ahdistustasi

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkin. Mikäli päädyt ostamaan tuotteen, saan siitä pienen komission. Komissioiden avulla ylläpidän tätä blogia. Linkin klikkaaminen ei velvoita sinua mihinkään eikä aiheuta sinulle kuluja. Mielipiteet asioista ja tuotteista ovat puhtaasti omiani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *